Näen mitä ajattelen

Tämä artikkeli koskee havainnon, tietoisuuden ja kognition välisiä suhteita. Julkaistu kesäkuussa 2023. 

Kirja-arvostelu: The Border Between Seeing and Thinking. Ned Block. Oxford University Press, March 7, 2023. ISBN 978-0197622223. Sivuja 560.

Olen havainnut, että tiedelehtien kirja-arvosteluja kannattaa seurata, muuten kiinnostavatkin kirjat saattavat jäädä löytymättä. Blockin kirjasta oli lyhyt esittely tiedelehti Sciencessä. Hankin kirjan ja päätin kahlata sen läpi, koska olen kiinnostunut tietoisuudesta ja tutustunut myös käytännön tasolla joihinkin meditaatiomuotoihin. Mediaatioharjoituksissa olen kokenut voimakkaita ja aidon tuntuisia, ulkoisten ärsykkeiden aiheuttamien kokemusten kaltaisia aistihavaintoja. Lukemieni (etenkin viimeisten parinkymmenen-kolmenkymmenen vuoden aikana suoritettujen) neurotieteellisten tutkimusten julkaisut ovat valaisseet ylhäältä-alas-mekanismeja (ajatusten vaikutus havaintoihin) ja niiden vaikutusta tietoisuuden sisältöön.

Blockin kirjaa lukiessa mieleeni tuli useita kertoja tuntemukseni, joita koin lukiessani Platonin kootut, suomennetut teokset. Molempien kohdalla en voinut välttyä ajatukselta, että sisältö on monin osin syvän sofistista ja sematologista: tarpeetonta, sekoittavaa ja harhaan johtavaa jaottelua, käsitteiden muodostusta ja syy-seuraussuhteiden hakemista sekä näkökantojen puoltamis-kumoamis-diskurssia. Tämän vuoksi kirjoihin paneutuminen vaati silloin, niin kuin nytkin, tarmokasta keskittymistä, jotta pystyisin seuraamaan kirjoittajan ajatuksia. Sinnikkyys ja pitkäjänteisyys joutuivat toistuvasti kovalle koetukselle. Lujatahtoisuus palkittiin mm. siten, että ainakin jotkin joutavanpäiväisiki sofistisiksi kokemani asiat muuttuivat merkityksellisiksi. Tämä tapahtui erityisesti silloin kun väitteet ja jaottelut liitettiin aivojen konkreettisiin rakenteisiin ja toimintaan. Täytyy muistaa, että en ole suorittanut akateemisesta filosofiasta edes approbaturkurssia, vaikka olen vuosikymmenet lukenut monenlaista filosofista kirjallisuutta.

Huomasin toistuvasti ajatelleeni: “kenelle kirja on tarkoitettu?”. Onko se tarkoitettu filosofeille, psykologeille, neurotieteilijöille tai näitä aloja opiskeleville yleisesti vai vain suppeammin havaintoon paneutuville? Onko se tarkoitettu Maija tai Matti Meikäläiselle, joka haluaa sivistää itseään? Luulen, että edes osa kirjan käsitteistä on oltava jollakin tapaa tuttuja, muuten kirja avautuu huonosti. Onko kirja tarkoitettu myös kirjoittajalle itselleen yhteenvetona pitkästä tieteellisestä työstä ja filosofisista pohdinnoista?

Blockin mukaan havainto on ikoninen (kuvamainen), ei-käsitteellinen ja on kykenemätön erottelemaan totuutta valheesta. Havainto ja tietoisuus tukeutuvat aivojen taka- ja keskiosiin. Kognitio (ajattelu) eroaa selkeästi tehtävältään, rakenteeltaan ja toiminnaltaan havainnosta. Kognitio on järkeilyä, analysointia, arviointia, suunnittelua, ongelmien ratkaisua, raportointia, muistia ja näiden kaltaista toimintaa. Ajattelu pohjautuu oleellisilta osiltaan aivojen etuosan toimintoihin. Block esittelee runsaasti havaintopsykologisia testejä ja pohdiskelee kuinka ne vahvistavat hänen näkemyksiään. Neurotieteen viimeaikaisia saavutuksia on kirjoittaja varmasti lukenut innolla. Nehän selkeyttävät aiempia, usein sofistisia introspektiolla luotuja, arveluita ja tutkimustuloksia sekä auttavat luomaan uusia käsitteitä. Esimerkkinä huomion (attention) fenomenologinen, havaintopsykologinen, aistifysiologinen ja neurotieteellinen käsittely.

Block esittää tutkimustuloksiin nojautuen vahvan tuen kokemukselleni, että näen mitä ajattelen näkeväni. Ilmiöstä käytetään nimitystä ”cognitive penetration”. Kognitiivisilla toiminnoilla on omat formaattinsa, jotka edellyttävät aivojen etuosien tervettä toimintaa. Hermoimpulssit siirtyvät aivojen etuosasta portaittaisille aivokuoren takaosien näköalueille. Näiltä näköalueita kuvaamalla (fMRI) voidaan päätellä, mitä henkilö ajattelee (1). Näin ollen havainto ja kuviteltu havainto käyttävät samoja aivoalueita. Kuviteltu näköhavaintokokemus on kuitenkin epäselvempi (vähemmän pixeleitä) kuin oikea näköhavaintokokemus. Tämä johtuu siitä, että informaatiosisältö (bittien määrä aikayksikössä) vähenee rajusti impulssien siirtyessä silmän verkkokalvon soluista ensin genigulate nucleukseen, ja siitä edelleen näköaivokuorelle portaittain (V1 - V5) ja edelleen kognitoalueille, jossa bittejä voidaan käsitellä vain muutamia sekunnissa. Täten voidaan päätellä, että kognition (ajattelun) aikaansaama (ylhäältä-alas moodilla tuotettu) kuva on merkittävästi vähemmän pixeleitä sisältävä kuin aito alhaalta-ylös muodostettu kuva. Tämän meditaatiota harrastava voi hyvin vahvistaa omaan kokemukseen nojaten.

Kokonainen luku käsittelee tietoisuutta. Kirjan mukaan tietoisuus ei edellytä kognitiivista, diskursiivista toimintaa vaan on pikemminkin yhteydessä havaintoon ja koko aivot kattavaa (global workspace) hermoverkkoa suppeampaan hermotoiminnan verkkoon, josta käytetään englannin kielistä nimitystä “global playground”. Huomiota, havainnon asianmukaisuutta ja ennustettavuutta käsitellään, samoin kuin tietoisuuden sisällön saavutettavuutta.

Block painottaa, että kirjan päätavoite on osoittaa, että havainto ja kognitiivinen toiminta ovat selkeästi toisistaan erotettavissa tosiasiallisesti konkreettisella tasolla eikä vain semanttisessa tai käsitteellisessä mielessä. Tämä ero perustuu aivojen rakenteeseen ja toimintaan. Kognitio- ja havaintoalueet eivät kuitenkaan elä täysin eristettyinä omissa kuplissaan vaan kommunikoivat toistensa kanssa lukuisin tavoin.

Toivotan antoisia lukuhetkiä!

Kirjallisuutta:

1.      https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1053811914008428