Surun pyyhit silmistäni pois

Surun pyyhit silmistäni pois

 Julkaistu syyskuussa 2020.

Suomalaisten syviä tunteita sanoittanut Vexi Salmi on mennyt Manan majoille syyskuussa kaksituhattakaksikymmentä. Tuolloin luin uutisista minulle aiemmin tuntemattoman tosiasian, että hän on tehnyt sanat Kirkan yhteen rakastetuimmista lauluista: ”Surun pyyhit silmistäni pois”.  Sanoitusta lukiessani tulin ihmetelleeksi kuinka monet parhaat sanoitukset ja runot ovat monimerkityksellisiä, antavat aiheen monille tulkinnoille. Ehkä siinä piilee salaisuus niiden suosioon. Eläytymiskyky vahvistaa tulkinnoista riippumatta sanojen merkitystä.

Ensimmäinen mielleyhtymäni "Surun pyyhit silmistäni pois"-laulun sanoista on V. A. Koskenniemen ”Yksin oot sinä ihminen”-runon säe ”ystävän, armaan vain oma kaipuus sulle on luonut”. Todellisuus on häipyvää unikuvaa. Rakas ihminen on lähellä, mutta tunneyhteyttä et saa, lämpö häipyy hämärään, jäät yksin yön tummaan tyhjyyteen. Vain unessa, ei todellisuudessa, lähimmäisesi pyyhkii kyyneleesi, antaa uskon elämään. Aika on harhaa. Uni, oma kuvittelusi on iäistä totta.

Aivan yhtä hyvin tekstin sanoman voi kuvitella myönteiseksi vakaumukseksi rakkaasi antamasta turvasta ja uskosta tulevaan. Hän on lähelläsi ja tulee aina uudelleen vaikka on välillä poissa. Pieni hymy riittää uskosi palauttamiseksi. Lämpö tulee uudelleen ja uudelleen, ikuisesti.

Yhtäältä kaiken nielevä yksinäisyys ja toisaalta haltioitunut usko ynnä toivo läheisyydestä sekä yhteisyydestä kiteyttävät osuvasti ihmisen osan, olemassaolon tunteen peruuttamattoman epävarmuuden ja epävakauden.

Surun pyyhit silmistäni 

Unen harso piirteet luo ja hämärtää.
Olet siinä hetken, lämpö hämyyn jää.
Sua tahdon turhaan tuntein koskettaa.
Jää yön tumma tyhjyys, lämpö katoaa.
Tule vielä kerran, aamu sarastaa.
Anna mulle voimaa kestää tulevaa.
Jätä vielä päivään lämpö tämän yön,
Että jaksan jälleen kestää arjen työn.

Aa-a, aa-a, aa-a
Aa-a, aa-a, aa-a
Aa-a, aa-a, aa-a
Aa-a, aa-a, aa-a

Sä surun pyyhit silmistäni pois,
Kuin totta olla kaunis uni vois.
Mä kesken kiireen hellän hymyn nään,
Vain siksi vielä uskon elämään.
Aa-a, aa-a, aa-a.

Sanat tunnen, vaikken niitä kuulekkaan
Sanot mulle varmaan, usko tulevaan
Sillä kaikki säilyy aina ennallaan
On vain aika harhaa, vielä tavataan

Aa-a, aa-a, aa-a